Koira2013

Ihminenhän on luotu syömään sanansa ja luopumaan periaatteistaan. Näinpä minäkin heräsin lauantaiaamuna klo 06, pukeuduin PUNAISEEN nuttuun, pakkasin Alman, häkin, retkituolin ja näyttelykassin (!!!) fiaskoon ja käänsin kuonon kohti Pohjoismaiden voittajanäyttelyä.

Lauantain tulos oli EH: "Mittasuhteiltaan oikea, vielä hiukan etumatala, tyypiltään erittäin hyvä narttu. Todella kaunis pää. Loppuosa saa vielä tiivistyä. Lantiossa hyvä pituus. Raajoissa tasapainoiset kulmaukset. Hieno väri ja hyvälaatuinen nuoren koiran turkki. Liikkuu hieman löysillä kyynärpäillä, mutta askelpituus on hyvä."

Eli nyt sitten odotellaan tiivistymistä ja kyynärpäiden tiukkaantumista.... Siskot pärjäsivät erinomaisesti lauantaina, Nella PN3 selä la että su.

Sunnuntaina oli sitten herätys tuntia aikaisemmin Voittaja-13 näyttelyyn. Lauantain loppuillan päiväunien ja vajaan 6h yöunien jälkeen mietin puolivälissä matkaa, että mikähän älymväläys tämä taas oli. Eipä paljoa tarvinut jonossa ajella eikä Messariinkaan paljoa jonotella tuohon aikaan aamusta. Että laittakaa ensi vuonna kehät alkamaan jo klo 8 stabyille, kiitos.

Ruotsalainen tuomari tykkäsi Almasta. Tosin edellispäivästä viisastuneena tein ennen kotoa lähtöä pienen lenkin ja aloitin leikittämisen, intoa piisasi vielä kehässäkin. Tuloksena ERI NUK3! "Tämligen välkonstruerad tik, bra huvud, tillräckligt vinklad fram. Passande benstomme. Bra kropp, skulle önska bättre överlinje bär sin svans lite fult, väl vinklad bak rör sig ok bra pälskvalitet"
Eli vapaasti suomennettuna "Melko hyvärakenteinen narttu, hyvä pää, etuosa tarpeeksi kulmautunut. Sopiva luusto, hyvä runko, toivoisin paremman  ylä linjan. Kantaa häntäänsä hieman rumasti, hyvät takakulmaukset, liikkuu ok hyvä karvan laatu" 

Tyytyväisin olen tuohon, että liikkuu ok, koska se on ollut vähän ongelma näyttelyissä, Alma on jännittänyt, samoin minä, joten liikkuminen on ollut aika jähmeää. Nyt vedämme tonttukaulurit päälle, radioon jouluradion kanavan auki ja siirrymme joulunodotteluun. Ensi vuonna keskitytäänkin sitten harrastamaan!

Coastal Starsin tytöt alla, kasvattajaryhmässä KP,  päivittelen lisää jahka saan kameran purettua.

(Kuva Kati Kettunen)

Vähän käy voimille odottelu

Nätisti tyttö seisoi ja jopa liikkui!

Lahti KV

Ding ding ding! Lahti KV tänään, tuloksena NUK2 ERI ja lähete hierojalle ;)

Jep, laatuarviointi oli muuten erinomainen, eli samaa settiä kuin aiemminkin, mutta takapää liikkuu edelleen nihkeästi eli Alma jäkittää kehässä. Tänään oli taas HUIKAUHISTUS näyttely, Alma viihtyi erinomaisesti omassa eriössään eli häkissään ja liikkuminen oli väkinäistä eikä oikein innostunut muiden koirien seuraan.

Tuommoinen se on, maalaisjörrikkä <3

Kotona sen sijaan ei ole kyllä puutetta notkeasta liikkumisesta. "Leikimunkaa!!" on vakiotoive päivittäin ja leikkimiseen liittyy siis kaikenlaisten lelujen noutaminen. Alma raahaa leluja luokseni ja odottaa että niitä sitten heitetään. Toisaalta se on ihan kiva, toisaalta todella rasittavaa. Onneksi se on alkanut ymmärtää, mitä tarkoittaa "loppu nyt" eli sitten ei parane enää yrittää. Tosin sen verran itsepäinen se on, että menee puolisen tuntia ja sitten taas vienosti yritetään uudelleen ;)

Frisbee on ihan suosikki, etenkin nyt, kun pelto alkaa taas kulkukelpoinen eli syksy on tappanut nokkoset. Ja taitaa sieltä pellosta löytyä eräskin lelu kesän jäljiltä.

Alma on selvästi erinomaisen hyvä seuraamaan maavainua, sitä treenattiin etsijäkoirien alkeiskurssilla, mutta treeneihin ei olla nyt ihmisten aikataulujen takia ehditty, ehkä myöhemmin tänä vuonna tai sitten tosiaan vasta keväällä ehditään uudestaan. Näiden lelujen kanssa selvästi on treenautunut ilmavainu: frisbee löytyy vaikka mistä oman pihan "peltopöpeliköstä".

Mutta ei auta kuin varata aika koirahierojalle, jota tuomari suositteli "takapää on selvästi jumissa, kokeilkaapa hierontaa! Takapään liike saisi olla tehokkaampi, olisi enemmän edukseen hieman pirteämpänä!" Jep, tiedetään, ei auta kuin antaa siedätyshoitoa ;)

Karvaa kehuttiin, vaikka se tippui kuukausi sitten ja on vasta alkanut kasvaa takaisin, häntä on ihan hassu huiska, juuressa muutama hirvittävän pitkä huitula ja muuten epämääräistä pölyhuiskaa...

Ja muuten se NUK1 PN4 ERI SA & vara-CABIB meni siskolikka Nellalle! Onnittelut ja rapsutukset systerille!

Harjoitusposeerausta, takapää jäkittää...

Aiemmin tällä vkolla käytiin yhtenä iltana Katariinanpuistossa 

ihailemassa syksyistä merta. 

Alma meni vesirajaan rohkeasti, mutta hiukan taisi olla vilpoisaa :)

 Vesirajassa lentelevät linnut kiinnosti kovasti...

Mannermaisten kanakoirien erikoisnäyttely, Anjala - Saako nyt hymyillä leveästi?

ERI NUK1 PN1 VSP SERT!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Tittidii!! Mannermaisten kanakoirien erikoisnäyttely 2013 Anjalassa avasi meidän joulukuusenkoristekokoelman! Saatiin vihreävalkoinen ruusuke ja sinivalkoinen (itsenäisyyspäivää varten) ;)
Ja tietysti näiden lisäksi saatiin kiva varrellinen kippo, siihen voi sitten laittaa joulusuklaat ja aistikas lasikoriste kullatuin kyltein. No nyt pitää sitten hankkia joku kaappi missä näitä säilöö...

Nyt saa ilmeisesti hymyillä leveästi ;D Vähän lähdin sillä fiiliksellä, että noh, mennään nyt sitten harjoittelemaan taas. Etenkin kun kämmäsin ilmoittautumisessa: piti ilmoittaa Alma junnuihin, mutta olin ilmeisesti ilmoittautuessa tökännyt vähän väärään hiirellä ja tullut ilmoittaneeksi Alman nuorten luokkaan. Yritin sitten mokan huomattuani vaihtaa luokkaa, mutta se ei enää onnistunut.

En voinut muuta, kuin vetää onnenalusvaatteet päälle (arvatkaa minkä väriset...) ja tukka taakse ja menoksi. Tähän mennessähän meidän näyttelyura on ollut EH-luokkaa, Alma on liikkunut kehässä jähmeästi ja itse olen ollut paniikissa ja kauhusta kankea. Nyt sitten olin kauhusta kankea kehän laidalla kun katselin huolellista tuomaria, joka antoi hyvin tarkasti palautetta koirista.

Tuomari kuitenkin tykkäsi Almasta ja tittidii niin siinä sitten putsattiin pöytä! Kiitos Riikalle reeniseurasta & Lisalle opastuksesta!

-----
Today was Continental Pointindogs Speciality show in Anjala, judge Gerard Mensink (Netherlands) and we did EXCELLENT: EXC BB1 BOS CAC !!

I was terrified and the judge was very careful and gave a lot of feedback. Alma hasn't been that good moving in ring so far but today was a big surprise. I still need practise in handling but this was very encouraging!

Tuomiota odotellessa....

Photo by Elli Pehkonen

No nyt voi seisoa rinta rottingilla,
sen verran on tuota koristetta kaulassa...

 Photo by Elli Pehkonen

Photo by Elli Pehkonen
Ilme on kyllä hilpeä ;D
Ja syynä on iki-ihmeellinen TENNISPALLO!

 Ja sitten vielä parit poseeraukset
kotitammen alla

Newbiet kehään!

Vuoden koirapoliittinen kohokohta takana. Kyllä jännätti! Nimittäin niin paljon, että Voittaja 2012 -näyttelyä edeltävänä iltana pesin kasvoni epähuomiossa säärikarvojen poistoaineella. Hyvä etten sekoittanut sitä hiusten hoitoaineeseen!

Aamu lähti kuitenkin käyntiin hyvin, aamulenkki vedettiin Alman kanssa hyvin hiljaisessa kylässä klo 06. No kukapa sitä vapaaehtoisesti sunnuntaiaamuna olisi siihen aikaan liikkeellä... Samaa mieltä taisi olla Alma, koska juoksi lenkiltä suoraan takaisin sänkyyn eikä ollenkaan ymmärtänyt, kun aloin houkutella autoon. Ihan ennenkuulumatonta aamukäyttäytymistä!

Loppujen lopuksi sain koirankin lastattua autoon ja sitten nokka kohti Messuhallia. Siellähän oli kiva liikennekaaos ja jostain syystä siellä oli siellä yhdellä parkkipaikalla puomi alhaalla, mutta me niistä ennenkään olla välitetty ja kappas vaan löydettiin jopa kaksi tyhjää parkkipaikkaa! Otin sitten niistä toisen. Se toinen puoli, missä ensin kävin, missä kyltti väitti, että oli 6 tyhjää parkkipaikkaa, oli kyllä juntalla täynnä!

Loppujen lopuksi päästiin koirien, kimpsujen ja kampsujen kanssa perille ja saatiin häkkikin sakkopaikalle parkkiin.

Ja sitten odoteltiin. Ja odoteltiin. Ja päästiin kehän laidalle. Ja odoteltiin. Ja sitten odoteltiin taas. Tuomari piti tauon. Odoteltiin. (Tässä vaiheessa kramppasi pohkeet). Haettiin evästä. Odoteltiin... Vihdoin ja viimein, loputtoman odottelun jälkeen päästiin kehään. Koirat alkoivat vaan tässä vaiheessa olla jo lopen kyllästyneitä seisoskeluun, mutta ihan kivasti ne lopulta saatiin liikenteeseen.

Lopputulema melko lailla samansuuntainen kuin taannoisessa Turun epävirallisessa pentunäyttelyssä:

Coastal Stars -trio veti Veera ERI JUK1, Nella EH JUK2, Alma EH JUK3. Elma tuli neloseksi tänään. Mutta Elma vetäisikin eilen Helsinki Winnerin!

Ja sitten vaan purkamaan taas leiri ja lastaamaan kaikki kamat autoon ja kotio...
Jostain syystä Alma oli hyvin halukas siirtymään autoon ja nukkuikin koko matkan pitstopille Mummilaan, mistä napattiin mukaan lapsukaiset. Tosin siinä vaiheessa Alma päätti jäädä mummilaan ja sain niskapersotteella (kuten joku voisi asian ilmaista) kannettua ryytyneen neidon autoon.

Nyt on sitten kotona uni maittanut ;)

Mitä tällä kertaa jäi käteen?

1. Edelliskerrasta viisastuneena omat kaffet termarissa ja voikkarit, suurin osa edelleen syömättä, kun ei vaan kerkiä!
2. Seuraavalla kerralla muista ottaa mukaan koiravahti --> pääsee itse shoppailemaan
3. Punaiset jakut/paidat/huivit ei tosiaankaan ole tuulesta temmattuja! Niitä vilisi ympäristössä enemmän kuin joulupukin verstaassa! Ja useat niistä jopa voittivat!

(kuva lavastettu, kuvattu itsenäisyyspäivänä,

mutta tilanne on aika lailla samanlainen juuri nyt...)

Coastal Starsin tytöt 9kk (kuva Kati Kettunen)

It's Showtime!

Käväistiinpä sitten Alman kanssa elämänsä ja elämäni ensimmäisessä koiranäyttelyssä! Hyvin mielenkiintoinen kokemus.

Kokemus. Mitä koin?

1. Ihan sikkepossokalliit kahvit. No kyllä ne juo, kun tekee mieli. (Muista seuraavan kerran eväät. Tai en nytkään unohtanut, mutta en vain ehtinyt tehdä.)
2. Kivaa porukkaa, mukava ilmapiiri
3. Kivaa vaihtaa kuulumisia toisten samanmoisten koirien omistajien kanssa
4. Kivaa nähdä Almuskan siskoja
5. Orastavaa kilpailuvietin nousua

Ja tästä viimeisestä pampulasta nouseekin sitten koiranäyttelyn herättämät pohdinnat. Miksi ihminen ajaa yhteensä 600 km saadakseen koiralleen n. 20 cm pitkän vihreän muovinauhanpätkän? (Ei muuten paha siihen nähden, että vihreä on lempparivärini!) Vastaus: Ks. kohdat 2-5. Sijoituttiin Alman kanssa luokassa neljänsiksi. Voitto tuli melkein kotiin, nimittäin 1. ja 2. sija meni Alman siskoille ja 3. sija kasvattajan koiralle!

...Hmmm. Sijoituttiin? Tämä osuus oli tässä se hämmentävin. Siis koiranäyttelyn tarkoituksena on ilmeisesti palvella jalostustoimintaa. Siellä arvioidaan koiran rodunomaisuutta tuomarin subjektiivisen näkemyksen perusteella. Sitten opin, että tähän arviointiin vaikuttaa myös se, miten koira ja sen esittäjä pelaavat yhteen. No meillähän se meni vähän niin ja näin, meikäläinen juoksi vika suuntaan ja suurinpiirtein riuhtoi elukkaa perässä, luisteltiin sikaliukkaalla lattialla kun paniikki iski päälle. Toisaalta, koira voi sijoittua erinomaisesti hyppäämällä tuttavallisesti esitystä seuraavan tuomarin syliin kesken esityksen, kuten eilen kävi ;D

Käytiin sitten pohtimaan seuraavia näyttelyitä. Sain kuulla, että on pukeuduttava sävysävyyn, PUNAISEEN! Paha vaan, että se on ainoa väri, jota en päälleni laita. Kuulemma voittajilla on useimmiten punainen jakku. Ei siis koirilla vaan esittäjillä! Nyt sitten herää kysymys, että mikä ihme siinä on? Pitääkö tämä todella paikkansa?

Tänä aamuna suorittamieni empiiristen tutkimusten perusteella totean seuraavaa: viimeisimmässä Koiramme -lehdessä esiteltiin taas kerran monen sivun verran kuvia näyttelyvoittajista. Laskin että kuvia oli 83. (noin). Seitsemässätoista (17) näistä kuvista oli esittäjällä joko punainen jakku, punainen paita tai punainen hame. Kahdessa kuvassa oli vaikea arvioida, oliko paita punainen vai pinkki, mutta laskin ne mukaan. 20% siis voittavista koirista esittäjä pukeutuu punaiseen. WOW! Aika huikea tulos, vai mitä?

Voiko siis koiran kilpailusijoittumista parantaa pelkällä pukeutumisella? Tässä tutkimusongelma, johon on ehdottomasti tulevan vuoden aikana pureuduttava!

 Alma poseeraa

Kasvattajaryhmässä Coastal Starsin tytöt:
Arctic Zania, Abloom Estelle, Amazing Almaas ja Aflame Aquarii

***

We took Alma to her first Dog Show yesterday. It was very exciting day for both of us. Lot's of new dogs & old friends (Alma's sisters). It was nice to see how all "stargirls" had grown and how their families were. 

It also made me think about lot's of things. Why is it that I drove 600 km to get a 20cm piece of green ribbon? (Green is my favourite colour though!) Why does coffee cost SO MUCH per cup? And more over why do I pay for that? What makes a dog winner?  I learned one interesting point of winner dogs: the handler wears red. Could it be so?! I made a quick survey. Checked out "Koiramme" magazine. In last issue there is 83 pictures from last dogshow winners. And in 17 of those pictures the handler wears red jacket or skirt. It's 20% of winners. This is very interesting point and needs more thorough research! You'll be hearing more from my investigations in future :D