Y Y Y ja häiriöchihuahua

Tänään on emäntä kävellyt Metsolan päästä päähän palttiarallaa viiteen kertaan. Alma vain kahteen kertaan. Tällä kertaa tehtiin oma listajälki, Y, mikä meni hienosti huolimatta häirikköchihuahuasta joka istahti keskelle tietä treenaamaan tassunantoa ihan yllättäin ja pyytämättä.

Y-risteyksen Alma tarkisti n. 5m matkalta kauniisti ja hieman arpoi oikeaa suuntaa, mutta lähti häiriö chihun poistuttua paikalta kuitenkin kohti maalia. Huomasi ilmeisesti maalikoiran jo reilusti ennen minua, koska vauhti hidastui, pientareitten haistelu lisääntyi ja risteyksessä ennen maalikoiraa istahti viereeni ja katseli siihen malliin että pälli, tuolla se on... Kehoitin jatkamaan vielä ja siinä kohtaa sitten kävi rapsuttelemaan itseään, mutta lähti kuitekin reippaasti kohti Tähteä, sitä enemmän nuuhkien kiviä ja nurmikkoa, mitä lähempänä oltiin. Lopuksi vielä lähti kiertämään tuulen alapuolelle, jossa seisoi ja pysäytin siihen. Kehuin heti kun katsoi minuun päin ja palkkasin kun rynnisti istumaan eteen.

Jes!

Edelliskerralla meillä oli maastonmuutos Hutikalla, mikä meni aika reilulla lenkillä tuulen alapuolelta; hirveä tuuli ja Alma olisi lähtenyt väenväkisin vastakkaiseen suuntaan, kuin missä maalikoira oli, mutta pienellä avustuksella lähti kuitenkin oikeaan suuntaan ja kiertelikin sitten aika pitkän kaavan kautta maaliin. Ilmaisu tuli aika läheltä maalikoiraa, välissä oli pari rähisevää häiriörotikka tmv.

Rally-Tokon peruskurssilla käytiin ja nyt on vihdoin ja viimein perusteilla pieni reeniryhmä rally-tokoon! jei! Kiireinen kesä tulossa harrastusten osalta ja vähän muutakin... Kerron kuun lopussa kuulumisia...

Maastonmuutos!

Vihdoin kulkee. Maanantaina seikkailtiin pimeässä metsässä otsalampun kanssa ja Alma reippaili vauhdilla maaliin ja olisi melkein kiivennyt valkoisen paimenkoirauroon syliin, mutta malttoi kuitenkinilmaista niin, niin että sai nakkeja. Ihan vaan oli palauttava (ja Alman tapauksessa motivoiva) treeni.

Tänään tehtiin Munapirtin metsissä maastonvaihdos, reipas kilometrin jälki ja 

Alma suorastaa lensi kohti maalikoiraa, vaikka jälki oli hetken ehtinyt myös vanhentua. Aivan suoraan hiekkatietä, asvaltin yli, pitkin metsää ja polkuja. Ilmaisi jo hyvän matkan päästä, mutta kun en ollut satavarma en osannut oikea-aikaisesti palkata niin edettiin vielä kierrellen ja kaarrellen kohti maalikoiraa ja lopuksi saatiin selvä ilmaisu ja Alma sai taas nakkeja (nakit on nyt jostain syystä hip ja pop). Mukava metsäpäivä.

Maalikoirana kökötettiin metsässä, meinasi olla vaikiaa kun nähtiin iso metsäkanalintu (en tiedä mikä) ja kauempaa kulki kuulemma peuroja. Jäljet nähtiin paluumatkalla.

Alma kuuntelee, mikä siellä menee..?