Juhannus vietettiin vesillä. Juhannusaaton pentu vietti rannalla riekkuen, juhannuspäivä sujui suurimmaksi osaksi syöden ja nukkuen (sen verran rankkaa oli uusi kokemus pennulle) ja sunnuntaina taas maistui touhuaminen saarenkallioilla, keltiäiset vain vähän riesasivat.
Lähiseudulle on siunaantunut myös Frisian Gemin ja Sinisuven poikapennut Vilho ja
Väpä, joiden kanssa pentutreffattiin heti juhannuksen jälkeen. Etenkin Vilhosta Leida löysi kovan painikaverin. Vilho on pari viikkoa Leidaa nuorempi, mutta kooltaan melkeimpä isompi ja innokas painimies ja tykkää näköjään myös köydenvedosta.
Väpä hiukan karsasti Leidan suorasukaists tapaa ottaa kontaktia, mutta hetken tarkkailun jälkeen myös Väpän kanssa leikit lähtivät sujumaan.
Sukulaisperheeseen muutti lapinporokoiranpentu Kosti, jota käytiin yhtenä iltana pikaisesti moikkaamassa, Kosti kuukautta nuorempana kuin Leida ei ihan myöskään heti tykännyt Leidan tavasta lähteä riehuntaleikkeihin, mutta pian nämäkin löysivät yhteisen leikin. Kavereita siis ympärillä riittää. Isompia koiria ei hirveästi olla tavattu, Malva on nyt ollut viikonloppuna meillä hoidossa ja tykkää kovasti leikkiä Leidan kanssa ja päin vastoin. Selvästi Leida käyttää pentulisenssiään isompien kanssa, haukku on hyvin erilaista pienten poikien kanssa painiessa ja taas Malvan kanssa leikkiessä. Alma on saanut siis nyt viikonloppuna viettää vähän vapaata, kun kuvioissa on ollut leikkitäti.
Ensi viikolla lähdetään Leidan kanssa vähän tutustumaan lähiympäristöön lenkkeillen: moottoritien ylittävä silta on ohjelmistossa. Hihnassa kulkemista on harjoiteltu aamuisin pienellä kierroksella ja se sujuu jo aika mallikkaasti. Samoin istuminen ja oman nimen tunnistaminen. Alma on innokas treenaamaan yhdessä Leidan kanssa perusjuttujs, lähinnä makupalojen toivossa :)
Leida 10 vkoa
Sääriähän tältä neidiltä ei puutu...
Alma uskaltautui jopa hakemaan vedestä frisbeetä
Uitettu koira
Väpä
Vilho & Leida
Kosti ja Leida
