Metsässä mieli lepää!

Inhasti pimenevä syksy. Kosteus. Pimeät, koleat aamut. Niistä on syksy tehty. Viimeisten kahden viikon aikana on alkanut tuntua, että koko kesän energia- ja D-vitamiinilatinki on aika tarkkaan käytetty. Onneksi oli likkakavereiden kanssa sovittu gettogether-mökkireissu kera koirakamun juurikin tähän kohtaan syksyä.

Syyskuun viimeinen viikonloppu osoittautu ihanan lämpimäksi ja aurinkoiseksi. Kierrettiin sekä lauantaina että sunnuntaina pitkät lenkit koirien kanssa, lauantaina kunnon metsälenkki. Onneksi yksi seurueesta on suunnistaja... Kyllä löytyy upeita paikkoja ihan kotiseudultakin.

Nähtiin hirvenpapanoita (yök), pupunpapanoita (nam), ihka oikea elävä lentävä metso (klok klok klok) ja korppiparvi.

Metsän vihreys ja hiljaisuus on jotain uskomattoman rentouttavaa. Sitä ei voi kameraan vangita.

 Hupi & Alma leikkimässä pellolla

 Hupi kierii sammalikossa ja Alma tapansa mukaan kuono maassa

No tuutteko te sieltä? Mikä maksaa?

Jotain metsässä on, Alma tarkkaavaisena.
Upeasti siivilöityy aurinko puiden lomasta,
pokkarikameralle sitä ei oikein saa vangittua.

Lenkin jälkeen sitten vedetään sikeitä :)

Wouvouvou - joko mennään?!?

Aina noita ihmisiä saa odotella!