Metsäretkellä

Kuulumisia

Täällä on ollut hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Johtunee siitä, että emäntä on ollut talviunilla. Kevätauringon kutitellessa emäntä on kaivautunut luolastaan ja alkaa pikkuhiljaa heräillä.

Alma sen sijaan on ollut hyvinkin virkeänä. Käynyt jopa ylikierroksilla. Leluja raahataan ympäriinsä ja  yritetään saada jotakuta leikkimään. Alma jaksaisi noutaa leluja loputtomiin. Jossain vaiheessa alkoi tuntua, että homma menee jopa pakkomielteen puolelle. 

Pääsiäisviikonloppuna Alma oli todella rauhaton. Sunnuntaiaamuna isäntä ihmetteli, että mitä se koko ajan nuolee mahaansa. Emäntä teki lähempää tutkimusta ja todettiin että kas, sehän erittää maitoa! Siin ä yksi päivä ihmeteltiin ja soiteltiin sinnetänne, kunnes pääsiäismaanantaiaamuna päätin viedä höyrypään eläinlääkäriin (välihuomautuksena muta-maito -sekoitus mahakarvoissa on aika tiukkaa muotoilutuotetta!). Päivystävä eläinlääkäri oli tietysti Virolahdella, joten sinne sitten. 

Lääkäri ultrasi Alman (epäiltiin märkäkohtua), mutta onneksi kaikki näytti olevan ok. Päädyttiin siihen, ettei nyt leikata välittömästi vaan seurataan tilannetta. Mukaan saatiin Galastop ja aloitettiin se heti kotiin päästyämme. (No apteekin kautta).

Alma vaikutti edelleen pirteältä, juominen eikä virtsaaminen ei lisääntyneet eikä lääkkeestäkään seurannut sivuvaikutuksia. Jätettiin sitten tiistaina käymättä uudelleen lääkärissä. Viikossa valeraskausoireet helpottivat ja nyt koira on taas melkein normaali. 

Aiemmin Maaliskuussa käytiin Lahdessa näyttelyssä, tuloksena AVK1 ERI. Ja helmikuussa neiti täytti 3v, juhlittiin nakeilla.

Eilen päästiin aloittamaan Rally-Toko. Pääsimme mukaan alkeiskurssille. Olemme jo viime vuonna käyneet, joten alokasluokan liikkeet on tutut, mutta kertaaminen totta tosiaan on tarpeen... Harkkoja ei oikein voinut rally-tokoksi kutsua, enemmänkin se oli käsijarrutokoa. Rally kulki hyvin ensimmäiselle varikkokäynnille asti, jossa käsijarru jäi päälle eikä hyvistä yrityksistä huolimatta enää irronnut. Pientareen puolella otti hienosti kontaktia varikseen ja rekkaan. Sen sijaan kartturi kiinnosti kuin kilo kiinankaalia.

The reis was sticki but hiös ounli van vei ahed, vii niit moor treining. 

Kevättä kohti!

Tänään oli vaihteeksi "hyvä äiti" -päivä. Lasten toiveesta lähdettiin iltapäivällä pulkkamäkeen läheiseen metsään, koko perheen voimin. Ihmiset laski mäkeä, Alma sinkoili pitkin metsikköä pääsääntöisesti lelupallon perässä. Eväänä kaakaota ja loput joulupiparit :)

Bongaatko yllä olevasta kuvasta koiran?

ja missähän se koira tässä luuhaa?

Jihaa! Helsinki Winner 6.12.2014

Tänään pyörähdettiin tärisemässä Helsinki Winner -näyttelyssä. Tuomarina Joanna Pronin ja tuloksena ERI AVK1 SA!!!!

Kyllä olin tyytyväinen!!

Arvostelu: Erinomainen tyyppi, Kaunis pää. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvät kulmaukset. Riittävän leveä runko. Kokoon riittävä luusto. Liikkuu hyvin, takaa ahtaasti. Hyvä karva. Esiintyy hyvin.

Maastonmuutos!

Vihdoin kulkee. Maanantaina seikkailtiin pimeässä metsässä otsalampun kanssa ja Alma reippaili vauhdilla maaliin ja olisi melkein kiivennyt valkoisen paimenkoirauroon syliin, mutta malttoi kuitenkinilmaista niin, niin että sai nakkeja. Ihan vaan oli palauttava (ja Alman tapauksessa motivoiva) treeni.

Tänään tehtiin Munapirtin metsissä maastonvaihdos, reipas kilometrin jälki ja 

Alma suorastaa lensi kohti maalikoiraa, vaikka jälki oli hetken ehtinyt myös vanhentua. Aivan suoraan hiekkatietä, asvaltin yli, pitkin metsää ja polkuja. Ilmaisi jo hyvän matkan päästä, mutta kun en ollut satavarma en osannut oikea-aikaisesti palkata niin edettiin vielä kierrellen ja kaarrellen kohti maalikoiraa ja lopuksi saatiin selvä ilmaisu ja Alma sai taas nakkeja (nakit on nyt jostain syystä hip ja pop). Mukava metsäpäivä.

Maalikoirana kökötettiin metsässä, meinasi olla vaikiaa kun nähtiin iso metsäkanalintu (en tiedä mikä) ja kauempaa kulki kuulemma peuroja. Jäljet nähtiin paluumatkalla.

Alma kuuntelee, mikä siellä menee..?